Königstedtin kartano

Valtioneuvoston edustuskartano, Königstedt, sijaitsee Vantaan Riipilässä, Vantaanjoen rannalla. Königstedt siirtyi valtion omistukseen vuonna 1961.

 

Kartano on toiminut vuosien varrella useiden valtiollisten arvohenkilöiden majapaikkana ja siellä järjestetään säännöllisesti erilaisia kokouksia, neuvotteluja ja vastaanottotilaisuuksia.

 

 

Kartanon juuret 1500-luvulla

 

Kartanon ensimmäiseksi omistajaksi vuonna 1511 mainitaan Helsingin pitäjän nimismies Olavi Niilonpoika. Kartanon nimi on peräisin 1600-luvun lopulta, jolloin silloinen omistaja kapteeni Johan Köhnn aateloitiin nimellä Köhnningstedt.

 

Nykyisen kartanotalon rakennutti vuonna 1816 todellinen valtioneuvos Jacob Wilhelm Hisinger. Rakennuksen arkkitehti oli perimätiedon mukaan Carl Ludwig Engel. 1900-luvulla kartanon ovat omistaneet mm. eversti Mikael Gripenberg ja vapaaherra Gustaf Wrede. Valtio osti Königstedtin vapaaherratar Asta Wredeltä vuonna 1961.

 

Königstedtin kartano on toiminut historiansa aikana maanviljelys-, hevos- ja karjatilana. Kartanon alueella on ollut myös monenlaisia yrityksiä kuten lasitehdas ja omenaviljelys. Lisäksi Königstedtin koskessa on ollut mylly ja sahalaitos.

 

Empiretyylinen kartanorakennus

 

Kartanon päärakennuksen alakerrassa on sisääntulohalli, kirjasto, ruokasali, keltainen vastaanottosali, vihreä salonki ja sininen kahvisalonki. Yläkerrassa sijaitsevat neuvottelutilat ja kaksi majoitustilaa.

 

Rakennuksen ulkoväritys on vuodesta 1825 ollut öljyvärillä maalattu keltaisen ja valkoisen yhdistelmä. Sisäväritys perustuu empiren harmaaseen asteikkoon ja sitä täydentäviin voimakkaisiin sävyihin. Ruokasalissa on Pariisista hankittu käsinmaalattu Amor ja Psykhe -tapetti. Empirekalustusta on täydennetty yläkerrassa kustavilaistyylisillä ja alakerrassa uusrokokookalusteilla. Kaikissa parkettilattioissa on ruutuaihe. Sisääntulovilpolan korjatussa kivilattiassa on säilytetty vanhat myllynkivet.

 

Uudistettu edustuskartanoksi

 

Königstedtin kartanossa on 1900-luvulla tehty lukuisia korjaus- ja uudistustöitä. Ensimmäisessä restauroinnissa rakennettiin sisääntulovilpola joonialaisine pylväineen, altaani ja empirekaiteet. 1930-luvun lopun korjauksissa rakennukseen lisättiin puutarhan puoleiset pylväät sekä ulosvedetty tympanon. 1950-luvulla rakennusta muutettiin hyvin radikaalisti uusimalla mm. saniteettitilat, lämmitys ja vesijohtojärjestelmät.

 

Vuosien 1962–1963 korjauksissa salonki palautettiin edustamaan empiretyyliä ja muut huoneet porvarillisempaa biedermeieria. Königstedtin kartanon viimeisin muutos- ja korjaustyö toteutettiin vuonna 1997, jolloin uudistettiin myös rakennuksen ilmastointi- ja sähkötekniikka.

 

Kartanon nykyinen maa-alue on noin 35 hehtaaria. Päärakennuksen lisäksi alueella on mm. seurakunnalle vuokrattu vuonna 1925 valmistunut kappeli. Joen rannassa on ruohokattoinen sauna.