Hallitus turvaa kuntapalveluja: veropäätösten nettovaikutukset kunnille yli 670 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä
Sinivihreä hallitus päätti valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010 - 2013
Hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010 – 2013. Maailmantalouden syvän taantuman mukana myös Suomen vientivetoinen talous supistuu voimakkaasti. Kokonaistuotanto supistuu 5 prosenttia vuonna 2009, vaikka vuoden 2009 talousarvion ja I lisätalousarvion elvyttävät toimenpiteet pehmentävät talouden notkahdusta ja työttömyyden nousua. Vuonna 2010 kokonaistuotanto supistuu edelleen 1½ prosenttia. Maailmantalouden elpymisen arvioidaan kääntävän kokonaistuotannon nousuun vuonna 2011. Väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman määrän väheneminen painaa talouskasvua vuodesta 2012 lähtien.
Suomen elvyttävät toimenpiteet ovat EU:n komission laskelmien mukaan Euroopan kärkeä.
Hallitus turvaa kuntien palveluja ja vahvistaa rahoituspohjaa
Julkinen talous kärsii verotulojen nopeasta supistumisesta. Valtion verotulojen arvioidaan vähenevän vuosina 2009 - 2010 keskimäärin vajaat 8 prosenttia vuosittain ja kasvavan tämän jälkeen reilut 7 prosenttia vuodessa tarkastelujakson loppua kohden. Vuosina 2010 - 2013 tuloarviot ovat vuositasolla keskimäärin 7,6 mrd. euroa alhaisemmat kuin vuosi sitten arvioitiin.
Erityisesti verotulojen supistuminen näkyy valtiontaloudessa, mutta myös kuntatalous on tiukoilla. Arvio kuntien lisävelkaantumisesta ennen kehysriihen päätöksiä on sekä tänä että ensi vuonna noin miljardi euroa. Kuntien velkaantumisen arvioidaan laskevan vuositasolla kehyskauden loppuun, vuoteen 2013 mennessä, noin puoleen miljardiin.
Hallitus helpottaa kuntien tilannetta ottamalla osan kuntia uhkaavista alijäämistä valtion kannettavaksi veropohjan muutoksilla. Näin turvataan vaikeinakin aikoina suomalaisten peruspalvelut, päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset.
Kuntien jako-osuutta yhteisöverosta nostetaan väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä kuntatalouden rahoituspohjan vahvistamiseksi. Kuntien yhteisövero-osuus nousee 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin vuosiksi 2009 - 2011.
Yhteisöveron jako-osuuden nosto lisää kuntien tuloja vuonna 2009 noin 390 miljoonaa euroa, vuonna 2010 noin 355 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 noin 380 miljoonaa euroa.
Myös seurakuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan 0,8 prosenttiyksiköllä vuosille 2009-2011. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousee 1,75 %:sta 2,55 %:iin. Jako-osuuden nosto lisää seurakuntien tuloja vuosina 2009 ja 2010 30 milj. eurolla ja vuonna 2011 34 milj. eurolla.
Kela-maksun poisto vahvistaa kuntataloutta 248 miljoonaa euroa vuodesta 2010 lähtien. Ratkaisu vähentää jo tänä vuonna kuntien työvoimakustannuksia 78 miljoonaa euroa. Tämä siirtyy valtion kannettavaksi.
Kiinteistöveron vähimmäis- ja enimmäisprosentteja korotetaan 2010 alkaen
Kuntien perimän yleisen kiinteistöveron vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,5 - 1,0 prosentista 0,6 - 1,35 prosenttiin.
Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22 - 0,5 prosentista 0,32 - 0,75 prosenttiin.
Alarajojen korottaminen lisää kuntien kiinteistöverotuottoja noin 46 miljoonaa euroa. Jos kaikki kunnat käyttäisivät muutettuja ylärajoja, niin kuntien verotulot nousisivat lähes 900 miljoonalla eurolla.
Yhteisvaikutukset kuntatalouteen vähintään 674 miljoonaa euroa vuonna 2011
Yhteensä esitetyillä toimenpiteillä hallitus vahvistaa kuntataloutta arviolta 468 miljoonaa euroa vuonna 2009, 649 miljoonaa euroa vuonna 2010 sekä 674 miljoonaa euroa vuonna 2011.
Vaikutukset kuntatalouteen voivat olla myös suuremmat riippuen siitä, kuinka moni kunta hyödyntää kiinteistöveron nostomahdollisuutta.
Valtionosuudet yhdistetään
Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2010 alusta. Tämä toteutetaan kuntien välillä sekä kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Harkinnanvarainen rahoitusavustus sisällytetään yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin.
Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella. Tämä koskee kahdeksaa saaristokuntaa (Enonkoski, Hailuoto, Kemiönsaari, Kustavi, Länsi-Turunmaa, Maalahti, Puumala ja Sulkava) sekä kahtakymmentä poikkeuksellisen harvaan asuttua kuntaa (Savukoski, Enontekiö, Utsjoki, Inari, Pelkosenniemi, Kittilä, Salla, Sodankylä, Muonio, Ranua, Puolanka, Posio, Kolari, Pudasjärvi, Rautavaara, Suomussalmi, Utajärvi, Lestijärvi, Ristijärvi ja Taivalkoski). Näille kunnille kohdennetaan järjestelmän sisältä yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Mahdollisten uusien kuntataloutta vahvistavien lisätoimien edellytyksenä on, että kustannuskehityksestä, erityisesti palkkaratkaisusta, saadaan pitkäaikainen ja maltillinen näkymä tuleville vuosille.
Ekologista verouudistusta jatketaan
Kela-maksun poisto edistää myös hallituksen koko hallituskauden jatkunutta ekologista verouudistusta. Kela-maksu on kohdistunut suoraan työntekijän palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ratkaisu keventää siten työnteon kokonaisveroastetta.
Sinivihreä hallitus korotti ympäristöveroja vuoden 2008 budjetissaan noin 300 miljoonalla eurolla. Vaalikaudella työhön kohdistuvaa verotusta on kevennetty 870 miljoonalla eurolla. Kela-maksun poiston työnteon veroastetta keventävä nettovaikutus on noin 830 miljoonaa euroa. Nyt tehdyillä päätöksillä ympäristöveroja korotetaan 750 miljoonalla eurolla 2011 alkaen taantuman hellitettyä.
Verotuksen painopistettä on siirretty työnteon verottamisesta ympäristön ja kulutuksen verottamiseen. Maksettuihin ympäristö- ja kulutusveroihin työnantaja ja kuluttaja pystyvät vaikuttamaan vähentävästi ympäristöystävällisillä valinnoilla.
Ympäristöverojen korotukset ja työntekoon kohdistuvien verojen laskemiset on toteutettu suhdannepoliittisesti oikea-aikaisesti. Näin verotuksen rakenteellisesta uudistamisesta on saatu myös maksimaalinen elvyttävä vaikutus.
Kansaneläkemaksun poiston vaikutuksen kompensoiminen energiaverotuksessa
Veronkorotukset lisäävät energiaverojen kokonaisverokertymää neljänneksellä eli noin 750 miljoonalla eurolla. Veronkorotuksen kohdistuvat pääosin elinkeinoelämälle (515 milj. euroa) ja jossain määrin myös kotitalouksille (235 milj. euroa). Maatalouden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn energiaveronpalautusta kasvatetaan (n. 35 milj. euroa) siten, että maatalouden energiaverorasitus ei oleellisesti kasva.
| verotaso nyt | verotaso jatkossa | verokertymän muutos | |
| kevyt polttoöljy, snt/l | 8,7 | 15,7 | 125 m€ |
| raskas polttoöljy, snt/kg | 6,7 | 14,85 | 65 m€ |
| sähkövero I, snt/kWh | 0,88 | 1,7 | 310 m€ |
| sähkövero II, snt/kWh | 0,26 | 0,7 | 135 m€ |
| kivihiili, e/t | 50,5 | 110,0 | 50 m€ |
| maakaasu, snt/nm3 | 2,1 | 9 | 100 m€ |
Muutokset lisäävät kuluttajien energiamenoja keskimääräisessä kerrostaloasunnossa 1,7 euroa kuukaudessa ja sähkö- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa 16,5 euroa kuukaudessa.
Muita verolinjauksia
Alkoholiveroa korotetaan 1.10.2009 lukien 10 prosentilla. Euromääräisesti korotus painottuu väkeviin alkoholijuomiin. Veronkorotus lisää valtion verotuottoja arviolta 70 miljoonalla eurolla.
Jo aiemmin päätetyn mukaisesti elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti alenee 5 prosentilla 12 prosenttiin 1.10.2009 lukien.
Hallitus voi myös tukea kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevien palkkaratkaisujen syntyä jatkamalla tuloverotuksen kevennyksiä maltillisesti vuonna 2010.
Hallituksen menolinjauksia
Maailmanlaajuisen taantuman tuoman verotulojen supistumisen johdosta hallitus on erityisen maltillinen pysyvissä menolisäyksissä. Paineet menotason hillitsemiseksi tulevina vuosina ovat suuret.
Valtiontalouden menotasoa ei kehyspäätöksellä leikata, mutta uusien menopaineiden kattamiseen on varauduttava menokehyksen sisäisillä siirroilla. Taloustilanteen vaatiman liikkumatilan luomiseksi ja politiikan painopistemuutosten mahdollistamiseksi hallitus valmistelee menokehyksen sisällä vuoden 2010 budjettiesitykseen yhteensä 200 miljoonan euron uudelleenkohdennukset.
Näin syntyvää liikkumavaraa kohdennetaan mm. aikuiskoulutuksen uudistamiseen, aktiivitoimenpiteiden lisäämiseen, maahanmuuttopolitiikan tarpeisiin sekä talouden tulevaa kasvupotentiaalia vahvistaviin t&k- ja muihin investointeihin.
Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajien aktiivituki toteutetaan vuoden 2010 alusta.
Lisäksi hallitus on päättänyt EU:n niin kutsutun maatalouden terveystarkastuksen kansallisesta rahoittamisesta.
Hallitus toteuttaa työmarkkinajärjestöjen eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevat esitykset (ns. sosiaalitupo) 1.1.2010 lukien. Muutosten voimaantulon arvioidaan lisäävän ansioturvan menoja 89 miljoonalla eurolla ja työmarkkinatukimenoja 11 miljoonalla eurolla sekä vähentävän perusturvan osalta menoja vajaalla 1 miljoonalla eurolla. Valtion menojen arvioidaan lisääntyvän näiden muutosten vuoksi yhteensä 12 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Kehysten ulkopuolisten finanssisijoitusten, valtionvelan korkomenojen, kansaneläkemenojen rahoituksen, työttömyysturvan ja asumistuen määrärahat kasvavat nopeasti heikentyneen suhdannetilanteen myötä. Kehyksen ulkopuolisten menojen arvioidaan vuonna 2010 ylittävän kevään 2008 kehyspäätöksessä olleen arvion noin 3,5 mrd. eurolla.
Valtionvelka kasvaa
Valtionvelan määrän oletetaan kasvavan tänä vuonna noin 64 mrd. euroon. Valtionvelka kasvaa ennusteen mukaan koko kehyskauden ja on vuonna 2013 noin 103 mrd. euroa, mikä vastaa 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden arvioidaan ennustelaskelmissa olevan alijäämäinen koko kehyskauden. Vuonna 2011 alijäämän arvioidaan olevan 4,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hallitusohjelmassa on tavoitteena, että valtiontalouteen muodostuu yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta vastaava rakenteellinen ylijäämä vaalikauden lopussa. Hallituksen politiikkariihen linjauksen mukaan tästä tavoitteesta voidaan suhdannesyistä tilapäisesti joustaa, jos samanaikaisesti tehdään julkista taloutta rakenteellisesti vahvistavia päätöksiä. Rakenteellisia päätöksiä työurien pidentämiseksi valmistellaan tämän vuoden loppuun mennessä erillisissä työryhmissä.
Lisätietoja: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö, p. (09) 1603 3036