Sinivihreän hallituksen toinen talousarvioesitys: Teemana ympäristö, osaaminen ja välittäminen

Sinivihreä hallitus sopi 28.8.2008 vuoden 2009 talousarvioesityksen lopullisesta sisällöstä. Hallituksen talousarvioesityksen menolisäysten teemana ovat ympäristö, osaaminen ja välittäminen.

Hallitus vastaa ilmasto- ja energiahaasteisiin

Sinivihreä hallitus ryhtyy toimeen ilmasto- ja energiastrategian johdosta ensi vuoden budjetissa sekä jo tämän vuoden III lisätalousarviossa.

Hallitus nostaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 3000 euroon ja poistaa vähennyksen käyttötarkoituksen sisällä olleet rajat. Uudistuksella pyritään erityisesti tukemaan pientalojen energiatehokkuutta parantavia hankkeita ja ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia, kuten öljylämmityksen korvaamista pelletti- tai maalämpöjärjestelmillä. Näin kotitalouksien korjaustyöhön saatava vähennys lähes kolminkertaistuu. Uudistus korvaa pääosin pientalojen energia-avustukset. Vähennyksen nostamisen kustannusvaikutus on 70 miljoonaa euroa. Samalla vähennyksen käyttöalaa laajennetaan tietoyhteiskuntapalveluihin.

Ennen ensi vuonna voimaan tulevaa uutta kotitalousvähennystä pientalojen energia-avustuksien ruuhkaa puretaan lisäämällä vielä 2008 III lisätalousarviossa energia-avustuksiin 10 miljoonaa euroa, jolloin avustusten kokonaissumma nousee 24 miljoonaan euroon. Energia-avustuksien kokonaismäärää lisätään ensi vuodelle 8 miljoonaa euroa yhteensä 22 miljoonaan euroon. Ensi vuonna tästä summasta rahoitetaan kerros- ja rivitalojen energiaremontteja. Osa avustuksista ohjataan lisäksi niille pientaloasujille, jotka eivät voi tulojensa pienuuden vuoksi hyödyntää kotitalousvähennystä.

Hallitus lisää jo lisäbudjetissa tälle vuodelle 30 miljoonaa euroa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointihankkeiden tukiin. Tämä yli kaksinkertaistaa tämän vuoden tukipotin 55,1 miljoonaan euroon. Tarkoitus on saada uusituvan energian hankkeita, esimerkiksi tuulivoimainvestointeja, pikaisesti käyntiin. Sama 30 miljoonan euron valtuuslisäys tehdään myös vuoden 2009 budjettiin. Ensi vuoden budjetissa investointiavustukset nousevat 56,1 miljoonaan euroon.

Lisäresursseja ohjataan ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanon edellyttämiin selvityksiin ja viestintään rakennuksista aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi sekä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Energiapuun korjuuseen ja haketukseen varataan 6,5 miljoonaa euroa.

Maatilojen bioenergian tuotantoon, innovatiivisia biokaasu- ja bioenergiatekniikkaa käyttävien laitosten perustamista edistäviin tutkimus- ja tiedotushankkeisiin varataan 5 miljoonaa euroa.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki otetaan käyttöön ja siihen varataan 5 miljoonaa euroa.

Hallitus asettaa työryhmän valmistelemaan esityksen työsuhdematkalipun uudistamisesta nykyistä houkuttelevammaksi. Valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tulee saada esityksensä valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä.

Hallitus vapauttaa verosta alueiden myynnin valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin.

Hallitusohjelman mukaisesti perustetaan öljyntorjuntakeskus tehostamaan öljyntorjuntaa ja siihen varautumista. Ympäristöjärjestöjen tuen määrärahataso säilyy tämänvuotisella tasolla.

Runsaasti uusia liikennehankkeita liikkeelle

Hallitus käynnistää mittavan uusien liikennehankkeiden paketin laskevaan suhdannetilanteeseen. Ensi vuodelle esitetään väyläinvestointeja käynnistettäväksi yhteensä 549 miljoonan euron edestä.

Itäliikenteen aiheuttamien tiestön akuuttien turvallisuusongelmien hoitamiseen käytetään perustienpidon rahoitusta 4,9 miljoonaa euroa. Rahoitusta kohdennetaan VT 6 Taavetti - Lappeenranta-osuuden suunnitteluun, Jurvalan kevyen liikenteen väylään sekä rekkakaistojen suunnitteluun Nuijamaan ja Imatran raja-asemille johtaville teille.

Puuhuollon kuljetusten turvaamisen toimenpiteinä lisätään yksityisteiden valtionavustuksia 10 miljoonaa euroa vuonna 2009. Samoin kunnostetaan Porokylä - Vuokatti -rata 27 miljoonalla eurolla ja syvennetään Pietarsaaren meriväylä 8 miljoonalla eurolla.

Muita uusia liikennehankkeita vuonna 2009 ovat Kehärata (404 miljoonaa euroa) ja Lusi - Mikkeli -tien parannus (42 miljoonaa euroa). Aikaistamisrahoituksella toteutetaan E18 Kehä III:n 1. osa (50 miljoonaa euroa), Seinäjoki-Vaasa -rataosuuden sähköistäminen (20 miljoonaa euroa) ja Kilpilahden tieyhteys (25 miljoonaa euroa).

Osaaminen on Suomen tulevaisuuden menestystekijä

Suomalaista osaamista edistetään merkittävillä panostuksilla yliopistoille

Yliopistojen toimintamenomäärärahat kasvavat ensi vuonna hallitusohjelman mukaisesti 20 miljoonan euron pysyvällä tasokorotuksella. Julkisoikeudellisiksi laitoksiksi vuoden 2010 alusta muutettavien yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseen annetaan lisäksi kertaluonteisesti 50 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi yliopistojen vuokrankorotuksiin suunnataan ylimääräiset 10 miljoonaa euroa.

Aalto yliopiston toimintamenoihin kohdennetaan lisävaroja ensi vuonna 13,9 miljoonaa euroa. Aalto yliopiston peruspääomaan sijoitetaan 200 miljoonaa euroa.

Yliopistouudistuksen tueksi ja yksityisen pääoman keräämiseksi tieteen käyttöön säädetään määräaikainen verovapaus yksityishenkilöiden lahjoituksille yliopistoille ja tiedekorkeakouluille 250 000 euroon saakka.

Innovaatiopolitiikan määrärahoja lisätään noin 54 miljoonalla eurolla.

Perusopetukseen lisäresursseja

Hallitus kohdentaa opetustoimessa runsaat 20 miljoonaa euroa kunnille perusopetuksen laadun kehittämiseen. Painopisteenä on opetusryhmien koon pienentäminen ja maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen pidentäminen.

Työvoiman kohtaantoa parannetaan

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään. Yhteensä ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikat kasvavat yli 4000 opiskelijalla. Myös maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöittämiskoulutukseen lisätään varoja. Rahoitusta suunnataan myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, kuten työpajatoimintaan.

Metsäkonealan ammatillista koulutusta lisätään. Vuosittain valmistuvien metsäkoneen kuljettajien määrä nousee 400 valmistuneesta 600 valmistuneeseen. Pelastajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen kohdennetaan noin 900 000 euron lisäys.

Työvoiman uudelleenkoulutusta ja -sijoittumista kehitetään. Muutosturvan määrärahaa lisätään lähes 9 miljoonalla eurolla vuonna 2009.

Sosiaaliturvaan merkittäviä parannuksia

Vähimmäismääräiset äitiys-, isyys ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat korotetaan työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009 lukien. Tämä merkitsee noin 170 euron korotusta kuukaudessa.

Kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan 20 eurolla/kk ja yksityisen hoidon tukea 22,67 eurolla/kk 1.1.2009 lukien. Korotusten jälkeen hoitoraha ensimmäisestä lapsesta on 314,28 euroa. Yksityisen hoidon tuki on 160 euroa/kk. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta nostetaan 6,3 miljoonalla eurolla uudistuksen vuoksi.

Lapsilisää korotetaan 10 eurolla/kk kolmannesta lapsesta alkaen vuoden 2009 alussa. Määrärahaa lisätään 17 miljoonalla eurolla.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vanhustenhuollon palvelujen parantamiseen ja vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämiseen liittyen 21,3 miljoonalla eurolla.

Pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettuihin tukipalveluihin osoitetaan lisärahoitusta 1 miljoonaa euroa ja lisäksi kohdennetaan 1 miljoona euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoista.

Varusmiesten päivärahoja korotetaan 4,7 miljoonalla eurolla.

Apurahansaajien sosiaaliturva järjestetään 1.1.2009 lukien. Uudistus koskee apurahoja, jotka myönnetään lainsäädännön muutoksen tultua voimaan. Tämä tarkoittaa, ettei sosiaaliturvamaksujen jälkeen käteen jäävä apuraha pienene.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus parantaa hoivapalveluiden käyttäjien asemaa.

Opiskelijoiden opintotuen asumislisästä poistetaan tarveharkinta puolison tulojen perusteella. Uudistuksen kustannus on 1,8 miljoonaa euroa.

Sosiaaliturvauudistukseen liittyviä työkokeiluja käynnistetään.

Merenkulkuelinkeinoa vahvistetaan

Hallitus edistää suomalaisen merenkulun toimintaedellytyksiä mittavalla merenkulun kilpailukykypaketilla ja verotuskäytännön uudistamisella. Tavoitteena on edistää merenkulun ja koko meriklusterin työllisyyttä sekä varmistaa laivojen purjehtiminen suomalaisen lipun alla. Näin huolehditaan alan kansainvälisestä kilpailukyvystä, suomalaisesta osaamisesta, sen kasvusta, verotuloista ja Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivastomme turvaamasta huoltovarmuudesta.

Osana merenkulun kilpailukykypakettia annetaan hallituksen esitys meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta. Lakiesityksellä alusten miehistökustannusten tuki ulotetaan koskemaan uusia alusryhmiä. Samoin merityöaikalakia muutetaan siten, että jatkossa työnantaja saa korvausta myös miehistön vaihtojen yhteydessä syntyvistä matkakustannuksista. Kilpailukykypaketin kokonaiskustannus on vuositasolla noin 2 miljoonaa euroa.

Tonnistovero uudistetaan kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Uudistus parantaa suomalaisten varustamoiden asemaa ja kehittää koko suomalaisen meriklusterin toimintaedellytyksiä. Tonnistoveron avulla hallitus kannustaa varustamoita uusiin alusinvestointeihin ja alan kasvuun Suomessa. Uutena elementtinä tonnistoverotukseen sisältyy kannustin tehdä uusia ympäristöinvestointeja.

Muita määrärahojen lisäyksiä

Kehitysyhteistyöhön käytettävät varat kasvavat tähän vuoteen verrattuna kaikkiaan noin 85 miljoonalla eurolla 915,6 miljoonaan euroon. Tämän arvioidaan nostavan kehitysyhteystyömäärärahojen bruttokansantulo-osuuden 0,46 prosenttiin.

Siviilihenkilöstön kriisinhallintaan osallistumisen menoja lisätään yhteensä 3,9 miljoonalla eurolla, jolloin asiantuntijoiden lukumäärä kohoaa noin 140 henkilöön.

Lähialueyhteistyöhön lisätään 0,5 miljoonaa euroa.

Hallitus lieventää osaltaan tuotantopanosten hintojen noususta aiheutunutta maatalouden kannattavuuden heikentymistä muuttamalla maatilojen sähköveron yhdenmukaiseksi teollisuuden sähköverotuksen kanssa. Lisäksi hallitus korottaa maataloudessa käytettävän polttoöljyn valmisteveron palautusta. Yhteensä nämä toimet vähentävät maatilojen kustannuksia vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa.

Maatalouden kehittämisrahastoon (MAKERA) lisätään varoja yli 30 miljoonaa euroa.

Pienten lasten rotavirusrokotus sisällytetään yleiseen rokotusohjelmaan vuonna 2009. Tästä aiheutuu kustannuksia 6 miljoonaa euroa vuodessa.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyruuhkan purkamiseen tarkoitettuihin määräaikaisiin lisäresursseihin on varattu 0,4 miljoonaa euroa.

Naisyrittäjyyden tukemiseksi naisyrittäjien sijaisjärjestelmä laajennetaan asteittain valtakunnalliseksi.

Hallitus varautuu rakennemuutosten jatkumiseen. Rakennerahastovaroista ja kansallisesta yritystuesta tarkoitukseen varataan lähes 40 miljoonaa.

Hallitus tekee merkittävät lisäpanostukset kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön, joiden määrärahat kasvavat noin 10 prosenttia. Verovapaa kulttuuriseteli otetaan käyttöön vuonna 2009. Valtio tukee Turku - Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanketta 3 miljoonalla eurolla vuonna 2009.

Saamelaiskäräjien toiminta-avustukseen ja kielenkääntämistehtäviin lisätään yhteensä 200 000 euroa. Muiden tuomioistuinten toimintamenoihin lisätään 2 miljoonaa euroa tasokorotuksena ja 1,3 miljoonaa euroa ruuhkien purkuun.

Vankeinhoidon määrärahojen tasoa korotetaan 2 miljoonalla eurolla.

Hallitus osoittaa poliisin toiminnan tason ja poliisimiesten lukumäärän ylläpitoon 15 miljoonaa euroa ja teletunnistetietojen säilyttämiseen 1 miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitoksen helikopteri- ja partiovenekaluston uusimiseen on varattu EU:n ulkorajarahastosta saatavaa lisämäärärahaa 3,8 miljoonaa euroa.

Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan voimavarojen turvaamiseen (Finnrescue) tulee 1,1 miljoonan euron lisäys.

Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämisen rahoittamiseen on varauduttu vuonna 2009 yhteensä 197 miljoonalla eurolla.

Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen kehittämiseen on varattu 15 miljoonaa euroa ja ilmakuljetuskyvyn lisäämiseen 1,7 miljoonan euron lisämääräraha. Afganistanin kriisinhallintajoukkojen häirintälaitteisiin (tienvarsipommien estämiseksi) on varattu 4 miljoonaa euroa.

Kuntien yhdistymisavustukset kasvavat 98 miljoonalla eurolla vuonna 2009. Kuntien harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia lisätään 2,5 miljoonalla eurolla.

Valtion apua metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioiden määrärahoihin lisätään miljoona euroa. Tukea puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi lisätään 4 miljoonalla eurolla.

Säteilyturvakeskus rahoittaa säteilynvalvontalaitteiden hankinnan raja-asemille 1,8 miljoonalla eurolla.

Hallitus lisää valtion tukemaa asuntotuotantoa markkinoiden vakauttamiseksi omistusasuntotuotannon alettua supistua mm. korottamalla korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 670 miljoonasta eurosta 920 miljoonaan euroon. Lisäksi otetaan käyttöön uusi 250 miljoonan euron takausvaltuus vuokra-asuntojen rakentamislainoille.