3 Tietoyhteiskuntaohjelma

3 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA

3.1 Tieto- ja viestintätekniikan suomat mahdollisuudet laajaan käyttöön koko yhteiskunnassa

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa. Lisäksi ohjelman avulla pyritään säilyttämään Suomen asema yhtenä tieto- ja viestintäteknologian johtavista tuottajista ja hyödyntäjistä. Ohjelman avulla koordinoidaan valtionhallinnon omia toimenpiteitä horisontaalisella tasolla, jotta voidaan varmistua muun muassa siitä, että toteutettavat toimenpiteet eivät ole päällekkäisiä tai keskenään ristiriidassa.

Ohjelma pohjautuu julkisen ja yksityisen sektorin läheiseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen: hallituksen tietoyhteiskuntaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa vain valtionhallinnon sisäisellä sekä valtionhallinnon, kuntasektorin, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden yhteistyöllä. Tietoyhteiskuntaneuvosto ja sen jaostot edistävät omalta osaltaan merkittävästi tätä yhteistyötä.

Tieto- ja viestintäteknologian nopean kehityksen ja globaalin luonteen vuoksi kansainvälinen yhteistyö on entistäkin tärkeämpää EU:ssa, OECD:ssä ja muilla yhteistyöfoorumeilla. Globaalin kilpailun lisääntyminen, väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen muutos, alueellinen eriarvoistuminen, EU:n laajeneminen sekä hidas maailmanlaajuinen talouskasvu edellyttävät, että Suomen valtio ja hallitus panostavat voimakkaasti tietoyhteiskunnan kehittämiseen ja sen edellytysten tukemiseen.

Valtionhallinto edistää tietoyhteiskuntakehitystä varmistamalla kansalaisten mahdollisuuden päästä nopeiden tietoliikenneyhteyksien piiriin, kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia, luomalla uusia toimintatapoja ja sähköistämällä valtion omia palveluita ja hallintoa sekä edistämällä vastaavaa kehitystä kuntasektorilla ja elinkeinoelämässä, koulutuspoliittisilla toimenpiteillä, panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tukemalla muita tietoyhteiskuntasektorilla toimijoita, osallistumalla tietoyhteiskuntakehitystä edistäviin keskeisiin hankkeisiin ja lainsäädännöllisillä toimenpiteillä.

3.2 Tietoyhteiskuntaohjelman toteutussuunnitelma

Tietoyhteiskunta on laaja käsite, joka ulottuu käytännössä kaikille hallitusohjelman eri osa-alueille. Tietoyhteiskunnan politiikkaohjelma ja sen toteutus on jaettu kahdeksaan eri osa-alueeseen (toimenpiteiden yhteydessä on mainittu vastuuministeriöt ja kytkennät eEurope 2005 -ohjelmaan).

3.2.1 Osa-alueet

Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta

Nopeat, välityskykyiset ja turvalliset verkot ovat tietoyhteiskunnan toiminnan välttämätön edellytys. Nopeilla tietoliikenneyhteyksillä edistetään verkkopalveluiden saatavuutta, uusien työ- ja liiketoimintamuotojen kehittymistä sekä alueellista kehittymistä ja tasa-arvoa. Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että niille kansalaisille, joilla ei ole käytössä omaa kotiyhteyttä, turvataan mahdollisuus sähköisten palveluiden käyttöön julkisten palvelupisteiden kautta.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö (luvut arvioita).

• Laajakaistastrategian toteutus siten, että nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kohtuuhintaan kaikkien kansalaisten saatavilla v. 2005 (eEurope 2005) (LVM)
• Nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottaminen asteittain kouluihin, kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin (eEurope 2005) (OPM, SM)
• Parlamentaarisen työryhmän selvitys digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen nopeuttamisesta ja Yleisradio Oy:n asemasta 30.9.2004 mennessä (eEurope 2005) (LVM)
• Selvitys mahdollisista digitv:n kautta jaettavista julkishallinnon palveluista ja toteutussuunnitelma (eEurope 2005) (VNK, VM)

Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen

Hallitus varmistaa, että kaikilla väestö- ja ikäryhmillä, elinkeinoelämän eri toimijoilla ja julkisella sektorilla on riittävä määrä tietoyhteiskuntakehityksen vaatimaa osaamista. Lisäksi hallitus edistää omilla toimenpiteillään palveluiden käyttöä ja vahvistaa käyttäjien luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin tietoturvallisuutta ja yksityisyyden suojaa parantamalla sekä toiminnastaan ja palveluistaan aktiivisesti julkisuuslain mukaisesti tiedottamalla.

Hallitus haluaa myös varmistaa, että Suomi pysyy tietoturvallisena yhteiskuntana, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus on korkeaa tasoa.

• Kansallisen tietoturvastrategian toimeenpano (eEurope 2005)
• Selvitys, toteutusohjelma ja suositus sähköisen tunnistamisen menetelmistä ja tulevaisuudesta sekä mahdollisista tähän liittyvistä lainsäädännön uudistamistarpeista yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa (eEurope 2005) (SM/JUHTA, LVM, VM, UM, OM, OPM, VNK)
• Mediakasvatuksen vahvistaminen koulutuksen eri sektoreilla (eEurope 2005) (OPM)
• Tietoteknisten valmiuksien todentamisen työväline (tietotekniset perusvalmiudet, tiedonhallinta, medialukutaito ja sähköisten palveluiden käyttö) (eEurope 2005) (OPM)
• Viestintäkampanja, jolla edistetään sähköisten palveluiden tunnetta-vuutta ja houkuttelevuutta; yhteistyössä elinkeinoelämän ja kuntasektorin kanssa (eEurope 2005)
• Alueellisten, kansalaisten käytössä olevien palvelupisteiden varustaminen asteittain asiakaspäättein (esim. koulut, kirjastot, yhteispalvelupisteet, kunnan- ja valtionvirastot); tarjolla sekä internetyhteydet että neuvontapalveluita (eEurope 2005) (OPM, SM)
• Tietosuojavaltuutetun toiminnan lisäresursointi (ohjaus, konsultointi ja viestinnän tehostaminen) (OM)
• Osallistuminen EU:n Safer Internet Action Plan -ohjelman toteutukseen (LVM, VNK)
• Valtion-, alue- ja kunnallishallinnon johtajien tietoyhteiskuntavalmiuksien parantaminen (VM)

Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys

Hallitus panostaa merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä turvaa koulutetun työvoiman saatavuuden sekä koulutuksen laadun. Lisäksi hallitus edistää avointa ja elinikäistä oppimista sekä työssä oppimista tieto- ja viestintäteknologian keinoin.

Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators 2003/2 (Useiden maiden tiedot ovat vuodelta 2002 vielä vahvistamatta).

Työelämän laadulla ja käytännöillä on keskeinen merkitys tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämisessä. Tieto- ja viestintäteknologian aiempaa tuottavampi hyödyntäminen työpaikoilla edellyttää organisatorisia innovaatioita teknologisten innovaatioiden rinnalle.

• Tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen saatavuuden ja laadun varmistaminen oppilaitosten tulossopimusten avulla (eEurope 2005) (OPM)
• Rahoituksen varaaminen tieto- ja viestintäteknologian koulutukseen (eEurope 2005) (TM)
• Tietoteknisen lisä- ja muuntokoulutuksen tarjoaminen työelämässä oleville (eEurope 2005) (OPM, TM)
• Organisaatioiden toimintatapojen muutoksen edistäminen työelämän kehittämistoimilla (TM)
• Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja verkko-opetuksen sisältö-jen kehittäminen (mm. virtuaaliyliopisto, -ammattikorkeakoulu ja -koulu) (eEurope 2005) (OPM)
• Kansallisen elektronisen kirjaston tietosisältöjen tehokas hyödyntäminen verkko-opetuksessa (OPM)
• Turvallisuusviranomaisten koulutuksen kehittäminen verkkotuettuun muotoon ja palvelun kehittäminen yhteiseksi virtuaalioppilaitokseksi (eEurope 2005) (PLM)
• Selvitys tieteen tietotekniikan palveluiden organisoinnista eri ministeriöiden alaisten tutkimuslaitosten yhteiseen käyttöön (OPM)
• Julkisen tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen tason nosto ja toiminnan vahvistaminen (KTM, OPM) ( ks. myös luku III 4)
• Selvitys ja toimenpidesuunnitelma julkishallinnon verkko-oppimisympäristöjen yhteistyö- ja kehittämismahdollisuuksista (VNK, VM)

Sähköinen asiointi julkishallinnossa

Julkinen hallinto tarjoaa hallituskauden aikana palveluitaan enenevässä määrin myös internetin ja muiden viestintävälineiden kautta perinteisen palvelutuotannon rinnalla. Palvelut annetaan kielilain mukaisesti molemmilla kansalliskielillä. Näin voidaan palvella kansalaisia ja muita yhteiskunnan toimijoita ajasta ja paikasta riippumatta, mikä edistää sekä sosiaalista että alueellista yhdenvertaisuutta. Samalla julkishallinnon toiminnan avoimuus lisääntyy.

Erityistä huomiota kiinnitetään kansalaisille tarjottaviin sähköisiin palveluihin ja niiden asiakaslähtöisyyteen, helppokäyttöisyyteen ja tietoturvaan. Yrityksille on jo nyt tarjolla laajasti sähköisiä palveluita, mutta palvelutarjontaa lisätään edelleen ja nykyisten palveluiden sisältöä ja integrointia jatkokehitetään.

Sähköistyvässä toimintamallissa valtion- ja kunnallishallinnon sekä alueellisten, valtakunnallisten ja pitemmällä tähtäimellä myös EU-tasoisten palveluiden väliset rajat hämärtyvät ja menettävät merkitystään. Palvelujen sähköistäminen johtaa sisäisten prosessien ja organisaatioiden uudelleentarkasteluun sekä korostaa yhteistyön merkitystä palvelujen kehittämisessä. Valtionhallinto tekee yhteistyötä kuntasektorin ja julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) kanssa kokonaisuuden ja tarjottavien sähköisten palveluiden ajantasaisuuden, laadun ja toimivuuden varmistamiseksi. Julkisen hallinnon suositusten (JHS) merkitys korostuu entisestään uudistuvassa toimintaympäristössä.

• Selvitystyö ja strategian valmistelu internetin ja muiden viestintävälineiden kautta tarjottavista valtionhallinnon ja kuntasektorin palveluista mahdollisine toteutusajankohtineen ja arkkitehtuuriratkaisuineen (pohjana ns. Backmanin toimintasuunnitelma) yhteistyössä Kuntaliiton ja kuntasektorin kanssa vuonna 2004 (eEurope 2005) (VNK, SM, VM)
• Toteutettavaksi sovittujen verkkopalveluiden määrittely ja käyttöönotto julkishallinnossa (eEurope 2005) (VM, SM)
• Suomi.fi-portaalin jatkokehitys koko julkishallinnon yhteisenä palvelukanavana ja tunnetuksi tekeminen (VM)
• Suomi.fi-portaalin ja kansallisen tiedonhakuportaalin integrointi (OPM)
• YritysSuomi.fi-portaalin kehittäminen interaktiivisten palvelujen suuntaan (eEurope 2005) (KTM)
• Lomake.fi:n käytön laajentaminen erityisesti kuntasektorilla (eEurope 2005) (VM, SM)
• Perusrekisterien käytettävyyden ja yhteiskäytön kehittäminen
• TYVI-palvelun (tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä) jatkokehitys ja markkinointi erityisesti pk-yrityksille (eEurope 2005) (VM)
• Alueellisten tietoyhteiskuntapilottihankkeiden tukeminen (eEurope 2005) (SM, VNK)
• Kaikkien kirjastotyyppien yhteisen kansallisen tietoportaalin asteittainen kehittäminen (OPM)
• Asevelvollisten palveluiden sähköistäminen (PLM)
• Sähköisen oikeusprosessin ja asiakaspalvelun kehittäminen (OM)
• Digitaali- ja videotekniikan käytön edistäminen oikeudenkäynneissä (OM)
• Sähköisten työvoimapalveluiden kehittäminen (eEurope 2005) (TM)
• Vaalitietojärjestelmän kehittäminen (kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma) (OM)
• Verotukseen liittyvän asioinnin mahdollistaminen sähköisesti (eEurope 2005) (VM)
• Kansaneläkelaitoksen palveluiden sähköistäminen (eEurope 2005)
• Julkishallinnon XML-strategian toteuttaminen (VM)
• Suomen viisumijärjestelmän uudistaminen ja kytkeminen osaksi Euroopan Schengen-viisumijärjestelmää (UM)

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Hallituksen työn keskeisenä tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Sosiaali- ja terveydenhuolto kohtaa 2000-luvulla merkittäviä haasteita, kun samanaikaisesti väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta ja työikäisen väestön määrän pieneneminen kiristää kilpailua saatavilla olevasta työvoimasta. Näihin haasteisiin voidaan osittain vastata hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

• Saumattoman palveluketjun toteuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (STM)
• Sähköisen potilaskertomuksen ja sähköisen lähete-palautejärjestelmän käyttöönoton ja yhteensopivuuden edistäminen (kansallinen terveyshanke) (eEurope 2005) (STM)
• Sähköisten reseptien pilotti (STM)
• Selvitys itsenäisen suoriutumisen edistämisen mahdollisuuksista ja keinoista tieto- ja viestintäteknologian avulla ja mahdollinen toteutussuunnitelma (STM, VNK)
• Terveydenhuollon sähköisten toimintamallien käyttöön kannustaminen (esim. digitaalinen kuvantaminen) (VNK, STM)
• Hanke luotettavan ja laatuvarmistetun verkkovälitteisen terveystiedon tuottamiseksi kansalaisille (eEurope 2005) (STM)
• Laaja-alainen suunnitelma tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista sosiaalihuollossa (sosiaalialan kansallinen kehittämishanke) (STM)
• Terveydenhuollon ammattilaisten valtakunnallinen sähköinen varmentamispalvelu (kansallinen terveyshanke) (STM)
• Suositus potilasta koskevan tiedon tietoturvallisesta käytöstä terveydenhuollossa (kansallinen terveyshanke) (STM)
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattujen verkkopalvelujen tuotannon ja käytön edistäminen (STM)

Sähköinen liiketoiminta, sähköiset sisällöt ja palvelut

Hallitus edistää sähköiseen liiketoimintaan ja sähköisiin palveluihin siirtymistä kehittämällä sähköisen liiketoiminnan toimintaympäristöä tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa sekä tukemalla sähköisen laskutuksen ja hankintatoimen käyttöönottoa.

Hallituksen tavoitteena on varmistaa digitaalisten kulttuuristen sisältöjen tuotanto sekä runsas ja monipuolinen tarjonta. Digitaalinen sisältötuotanto kattaa digitaalisen elokuvan, television, radion, kustannustoiminnan, musiikin, arkistot, kirjastot ja museot sekä nuorison, liikunnan ja kulttuuri- ja luontomatkailun sisältöpalvelut. Tavoitteena on vahva ja monimuotoinen kansallinen tuotantorakenne sekä innovatiivinen ja osaava ammattikunta ja vientikelpoisuus.

Hallituksen tavoitteena on tehostaa liikenteen palveluja. Liikenteen telematiikalla eli tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan tuottaa tarvittavat palvelut, parantaa liikkumisen laatua ja kehittää uusia käyttäjien erilaisiin tarpeisiin vastaavia palveluita.

• Tietoyhteiskuntaohjelman best practices / parhaat käytännöt -sivuston perustaminen (sekä julkinen että yksityinen sektori) (VNK)
• Pääministerin vuosittain jakama best practices / parhaat käytännöt -palkinto (VNK)
• Selvitys kansallisen sähköisen liiketoiminnan nykytilasta ja tulevista haasteista sekä mahdollisen strategian laadinta ja toimeenpano uuden teknologian, uuden osaamisen ja uusien toimintatapojen hyödyntämi-seksi kaikkialla elinkeinoelämässä (eEurope 2005) (KTM, LVM, VNK)
• Sähköisen laskutuksen (sekä organisaatio- että kuluttajalaskutus) ja siihen liittyvän standardointityön edistäminen yhteistyössä TIEKE ry:n Verkkolaskufoorumin kanssa (eEurope 2005) (KTM, VM, VNK)
• Tieto- ja viestintäteknologian, uusien liiketoimintamallien ja uusien työnorganisointitapojen käyttöönoton edistäminen pk-yrityksissä (eEu-rope 2005) (KTM, TM)
• Sähköisen palvelukeskustoiminnan edistäminen (VM, SM, VNK)
• Selvitys julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä ja kaupallisesta hyödyntämisestä (vrt. EU-direktiiviehdotus KOM(2002) 207 F, 2002/0123 (COD)) (VM, OPM, LVM, OM, MMM)
• Koko elintarvikeketjun kattava elintarvikkeiden laatu- ja turvallisuustie-tojen hallinnan ja vuorovaikutteisen käytön mahdollistava hanke (MMM)
• Kansallisen paikkatietostrategian laatiminen (MMM)
• Sisältöliiketoimintayritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja verkostoitumisen edistäminen valtakunnallisesti (KTM)
• Audiovisuaalisen sisältötuotannon edistäminen (OPM)
• Aloitetaan tekijänoikeusjärjestelmän ja tietämyspohjan kehittäminen tietoyhteiskunnan vaatimuksia vastaavaksi (OPM)
• Kansallisen kulttuuriperinnön digitointihankkeet (OPM)
• Kansallisen elektronisen kirjaston kehittäminen (OPM)
• Näkövammaisten kirjaston kehittäminen digitaaliseksi kirjastoksi. Osanasitä digitaalisen DAISY-äänikirjajärjestelmän käyttöönotto ja verkkopalvelustrategian toteuttaminen (OPM)
• Lapsille suunnatun mediaväkivaltaviihteen rajoittamisen toimintaoh-jelman laadinta (OPM)
• Sähköisten aineistojen säilytys- ja palvelujärjestelmän suunnittelu (OPM)
• Koko maan kattavien matkustajien matkatietopalvelujen toteuttaminen (LVM)
• Tie- ja katuverkon (DIGIROAD) tietojärjestelmän kehittäminen ja ylläpito sekä hyödyntäminen uusien palveluiden tuottamisessa (LVM)
• Eri liikennemuotojen ajantasaiseen tietoon perustuvat palvelut mm. liikenteen ohjaus, navigointipalvelut, matkustajien tiedotuspalvelut (LVM)
• Liikenteen häiriöiden hallinnassa tarvittavat palvelut (LVM)
• Alueellisten liikenteen hallintakeskusten ja palveluiden tuotanto (LVM)
• Liikenteen ja kuljettajien turvallisuusjärjestelmät (LVM)

Valtion oma tietohallinto

Valtionhallinnon on omassa tietohallinnossaan edistettävä tietoyhteiskuntakehi-tystä sekä luotava tarvittaessa muualle kopioitavissa olevia toimintamalleja ja standardeja. Uusissa kehityshankkeissa on oltava velvoite siitä, että valtionhallinnon järjestelmät ovat teknologisesti ja sisällöllisesti keskenään yhteensopivia. Pitemmällä tähtäimellä on tavoitteena saavuttaa yhtenäistämisen kautta kustannussäästöjä ja kohdistaa näin vapautuneita resursseja tietoyhteiskunnan yleiseen kehittämiseen.

Valtionhallinto tekee standardoinnin ja ohjeistuksen osalta yhteistyötä myös kuntasektorin kanssa.

• Valtionhallinnon asianhallinnan sähköistäminen ja tietojärjestelmien yhtenäistäminen
• Selvitys valtionhallinnon verkkopalvelujen mahdollisesta yhteisestä tunnistuspalvelusta ja käyttäjähallinnasta sekä toteutussuunnitelma
• Valtion taloushallinnon sähköistäminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja mahdollinen keskittäminen sähköisiin palvelukeskuksiin, joiden sijoittamisessahuomioidaan aluepolitiikka (eEurope 2005) (VM)
• Valtion henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja mahdollinen keskittäminen sähköisiin palvelukeskuksiin, joiden sijoittamisessa huomioidaan aluepolitiikka (VM)
• Valtionhallinnon hankintatoimen sähköistäminen (eEurope 2005)
• Valtion tietotekniikan hankintaohjeiden täsmentäminen
• Valtionhallinnon hallinnollisten asioiden tiedonsiirron toteuttaminen kaupallisten yritysten palveluilla ja turvallisuusviranomaisten sisäisen tiedonsiirron toteuttaminen valtion omistaman tiedonsiirtoyrityksen palveluilla
• Sähköisen asioinnin hallinnollisten menettelyjen, arkkitehtuurin ja rajapintojen määrittäminen
• Valtion tietoturvallisuuden kehitysohjelman valmistelu ja toimeenpano (VM)
• Valtionhallinnon tietohallinnon poikkeusoloihin valmistautumisen ohjeistaminen (PLM, VM, KTM)
• Selvitystyö ja toteutussuunnitelma valtion tietohallinnon menettelytapojen kehittämisestä ja kokonaiskoordinoinnin toteuttamismallista (VM, PLM, VNK)

Lainsäädännölliset toimenpiteet

Hallitus kiinnittää erityistä huomiota tietoyhteiskuntaasioita koskevan lainsäädännön selkeyteen, johdonmukaisuuteen, ajantasaisuuteen ja tulevien kehitystarpeiden huomioimiseen. Tekijänoikeusjärjestelmää kehitetään tasapainoisesti ottaen huomioon tekijöiden, teollisuuden, tutkimuksen ja opetuksen, käyttäjien ja kuluttajien edut. Lainsäädännön tietoyhteiskuntavaikutuksia arvioidaan kaikkien uusien lakien osalta sekä valmisteluvaiheessa että jälkikäteen.

• Tekijänoikeuslainsäädännön uudistaminen (OPM)
• Euroopan neuvoston tietotekniikkarikoksia koskevan sopimuksen (Cyber Crime Convention) voimaan saattaminen (OM)
• Sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvät säädökset
• Kiinteistövaihdanta tietoyhteiskunnassa -perusselvitys (OM)

3.2.2 Tietoyhteiskuntaohjelman rahoituskehy

s

Politiikkaohjelmaan on tarkoitus kohdentaa määrärahoja seuraavilta vuoden 2005 talousarvioesityksen määrärahamomenteilta.

Oikeusministeriön pääluokka: 25.01.21 (Oikeusministeriön toimintamenot), 25.01.22 (Eräiden virastojen toimintamenot), 25.10.23 (Muiden tuomioistuinten toimintamenot), 25.70.21 (Vaalimenot)

Sisäasiainministeriön pääluokka: 26.01.21 (Toimintamenot), 26.98.43 (Maakunnan kehittämisraha)

Valtiovarainministeriön pääluokka: 28.01.22 (Valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimintamenot), 28.05.21 (Valtiokonttorin toimintamenot), 28.18.21 (Verohallituksen toimintamenot) 28.80.20 (Kehittämis- ja koulutustoiminta)

Opetusministeriön pääluokka: 29.10.21 (Yliopistojen toimintamenot), 29.20.30 (Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin), 29.40.30 (Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin), 29.69.22 (Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot, 29.69.25 (Aikuiskoulutuksen kehittäminen), 29.88.22 (Arkistolaitoksen toimintamenot), 29.88.50 (Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat), 29.90.25 (Näkövammaisten kirjaston toimintamenot), 29.90.26 (Suomen elokuva-arkiston toimintamenot), 29.90.30 (Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin), 29.90.32 (Valtionosuudet ja -avustukset museoille), 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen)

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokka: 30.13.44 (Laatujärjestelmien kehittäminen), 30.14.61 (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen), 30.14.62 (Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä), 30.21.21 (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot), 30.32.21 (Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot), 30.42.21 (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintame-not), 30.61.21 (Maanmittauslaitoksen toimintamenot)

Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka: 31.01.22 (Tutkimus ja kehittäminen), 31.60.63 (Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen), 31.72.42 (Sanomalehdistön tuki)

Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokka: 32.10.24 (Tutkimus- ja selvitystoiminta), 32.20.22 (Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot), 32.20.27 (Teknologinen tutkimustoiminta), 32.20.28 (Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot), 32.20.40 (Avustukset teknologiseen tutkimuk-seen ja kehitykseen), 32.20.83 (Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen), 32.30.45 (Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen), 32.30.47 (Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille), 32.30.62 (EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta)

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokka: 33.01.63 (Eräät erityishank-keet), 33.01.64 (Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen), 33.32.36 (Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin), 33.92.50 (Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen)

Työministeriön pääluokka: 34.06.29 (Työllistämis-, koulutus-, ja erityistoimet)

Ulkoasiainministeriön pääluokka: 24.01.21 (Toimintamenot)

Lisäksi lähinnä useiden virastojen toimintamenomomenteilla olevia määrärahoja on tarkoitus käyttää sähköisen asioinnin ja valtion tietohallinnon kehittämiseen.

3.2.3 Tietoyhteiskuntaohjelman organisointi ja seuranta

Tietoyhteiskuntaohjelmaa johtaa ja koordinoi pääministerin johtama ministeriryhmä apunaan valtioneuvoston kansliaan sijoitettu ohjelmajohtaja. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain hallituksen ja ulkopuolisten tahojen kesken arvioimalla ohjelman vaikutuksia sekä kansallisten että EU:n tietoyhteiskuntakehitystä kuvaavien muuttujien pohjalta. Lisäksi seurataan tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksia julkisen ja yrityssektorin tuottavuuteen sekä toisaalta tietoyh-teiskuntakehityksen mukanaan tuomia mahdollisia haittavaikutuksia.

Politiikkaohjelman toteutumista seurataan ja edistetään seuraavissa toimielimissä:

• Pääministerin johtama tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmä
• Tietoyhteiskuntaneuvosto
• Tietoyhteiskuntaneuvoston jaostot
• Eri ministeriöistä politiikkaohjelmaan nimettyjen edustajien ja ohjelma-johtajan muodostama tietoyhteiskuntaohjelman johto- ja seurantaryhmä
• Valtion tietohallinnon sekä valtion ja kuntien yhteiset ohjausorganisaatiot
• Osa-aluekohtaiset valmistelutyöryhmät