Pääministeri Matti Vanhanen Laurea-ammattikorkeakoulun päärakennuksen vihkiäisissä, Tikkurila

(muutosvarauksin)

Hyvät juhlavieraat,

Viime keväänä pääsin tutustumaan Tikkurilan uuden lukion toimiviin tiloihin ja tänään voimme juhlistaa Laurea-ammattikorkeakoulun uutta päärakennusta. Uudet koulurakennukset ovat oman nuoruuteni kouluihin verrattuna monipuolisempia, viihtyisämpiä ja teknisesti korkeatasoisempia. On luontevaa ajatella, että myös koulu ympäristöineen kannustaisi niin oppilaita, koko oppilaitoksen henkilökuntaa kuin yhteistyötahojakin innovatiivisuuteen, luovaan ajatteluun, onnistumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.

Luovuus, osaaminen sekä hyvä yleissivistys ovat jatkossakin edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Yhteiskuntamme tulevaisuuden haasteena ovat globaalin työnjaon ja kilpailuympäristön nopeat muutokset avoimessa maailmantaloudessa. Nämä muutokset heijastuvat tänä päivänä ja lähitulevaisuudessa voimakkaasti myös suomalaisille työmarkkinoille. Uusia työpaikkoja on ennustettu syntyvän erityisesti palvelusektorille ja korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Samalla ammattirakenteet ja myös ammattien tehtäväsisällöt muuttuvat. Lisäksi väestömuutoksen vuoksi nuorten ikäluokat jäävät lähivuosina pienemmäksi kuin mitä ikääntyvistä siirtyy eläkkeelle. Näihin yhteiskuntaa ja työelämää koskeviin haasteisiin onnistuneesti vastaaminen vaatii niin innovaatio- ja koulutusjärjestelmän kuin työelämänkin kehittämistä.

Hallitusohjelmaan sisältyvistä tavoitteista ammattikorkeakouluja koskevat mm. kansallinen innovaatiostrategia, metropolipolitiikka sekä korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Näitä teemoja aion myös seuraavaksi tässä puheessa käsitellä.

Opetusministeriössä valmisteilla oleva korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviiva-asiakirja käsittelee korkeakoulukenttämme tilaa 2010-luvulla ja tukee osaltaan kansallisen innovaatiopolitiikan toteuttamista. Olemme hallitusohjelmassa sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (kesussa) sitoutuneet korkeakoulukentän rakenteelliseen uudistamiseen. Korkeakoulujen tuleekin hakea aktiivisesti yhteistyömuotoja ja -tahoja, jotta korkeakoulurakenteemme olisi kilpailukykyinen, houkutteleva ja laadukas. Opiskelijoiden ”oikeusturvaa” on saada koulutus, jolla he pärjäävät tänään ja myös huomenna.

Maanlaajuinen korkeakouluverkko on vaikuttanut merkittävästi Suomen menestykseen ja omalta osaltaan se on tuonut hyvinvointia eri puolille maata. Myös tulevaisuudessa koulutuksen saatavuus on keskeisessä asemassa niin nuorten kuin työikäisten jatkuvan kouluttautumisen mahdollistamiseksi.

Täällä Vantaalla on tärkeää, että vantaalaiset nuoret saavat opiskelupaikan läheltä. Saman tärkeän periaatteen pitää toteutua myös jokaisen muun nuoren kohdalla ympäri laajaa maatamme.

Vuonna 2020 meillä on 25 000 opiskelijaa vähemmän eriasteisissa korkeakouluissa. Se tarkoittaa yksinkertaisesti tuhatta 25 oppilaan opetusryhmää. Tämän verran on mietittävä asioita uudestaan, miten opetustehtävät jaetaan eri oppilaitosten kesken, että laitoskoot pysyvät järkevinä. Mutta ei tämä ole pelottava kehitys opiskelijoiden kannalta. Vuoden 2020 opiskelijoille riittää varmasti opetusta ja mikä yhtä tärkeätä – myös töitä opintojen jälkeen.

Suomessa on tarkoituksenmukaista säilyttää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen selkeä duaalimalli, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on sekä yhteisiä että omia erityistehtäviä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä voidaan lisätä esimerkiksi yhdistämällä opetuksen tukipalveluja.

Ammattikorkeakouluissa toteutuneita ja edelleen jatkuvia toimenpiteitä ovat ammattikorkeakoulujen toimipisteverkon kehittäminen, korkeakoulujen profiloituminen ja ammattikorkeakoulujen yhdistäminenkin, joista kaksi on toteutunut pääkaupunkiseudulla: Haaga–Helia ja Metropolia sekä yksi ruotsinkielisessä koulutuksessa Yrkeshögskolan Novia. Useita strategisia liittoutumia on syntymässä niin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken kuin korkeakoulusektorien sisälläkin. Tavoitteena ovat siis kansainvälisesti kilpailukykyiset ja alueellisesti vahvemmat korkeakouluyksiköt.

Kansainvälisyys on osa suomalaisten arkipäivää. Korkeakoulujen on panostettava entistä enemmän vaihto-ohjelmien kehittämiseen ja laajentamiseen. Vastaavasti Suomessa olevien vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden integroiminen on yksi keino kohti tätä samaa päämäärää.

Oma visioni on myös se, että jonain päivänä tämä kehuttu suomalainen koulutusosaaminen myy myös tuotetta nimeltä koulutus ostokykyisille muualla maailmassa. Tähän kyetäksemme koulutuksessa on haettava kansainvälisyyttä ja kontakteja. Koulutus on valtava bisnes maailmalla ja maailman koko ajan uudistuvassa työnjaossa koulutuksen myynti sopii hyvin meille suomalaisille.

Jo nyt me jaamme koulutustamme ilmaiseksi tuhansille – se kyllä työllistää opettajia ja hyvä niin, mutta olemme ajastamme jäljessä, ellemme näe niitä mahdollisuuksia, joita maailman koulutusmarkkinoilla on.

Kansallisen innovaatiostrategian valmistelu työ- ja elinkeinoministeriössä etenee hyvää vauhtia. Sen tavoitteena on luoda edellytyksiä laaja-alaiselle innovaatiopolitiikalle suomalaisessa yhteiskunnassa, varmistaa osaltaan maamme kansainvälinen kilpailukykyä sekä edistää innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa. Kyseinen kansallinen strategia on laaja-alaisuudessaan ainutlaatuinen ja kunnianhimoinen hanke ja työn tulisi valmistua jo tänä keväänä.

Innovaatiopolitiikka on perinteisesti muodostunut tiede-, teknologia- ja elinkeinopolitiikan kokonaisuudesta, mutta valmisteltavassa kansallisessa innovaatiostrategiassa tavoitteena on luoda innovaatiota kokonaisvaltaisesti edistävä julkinen sektori, jossa eri toimijoiden yhteistoimintaa arvioidaan innovaatiopolitiikan näkökulmasta.

Ammattikorkeakoulut ovat osa kansallista ja alueellista innovaatiojärjestelmää. Niiden soveltava tutkimus- ja kehitystyö on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja palvelee ensisijaisesti pk-yrityksiä, kuntia ja aluekehitystä. Ammattikorkeakoulut osallistuvat myös uusien strategisten huippuosaamiskeskittymien toimintaan, vaikka niiden roolin painopiste onkin osaamis- ja aluekeskusohjelmissa ja vastaavissa.

Hallitusohjelmaan sisältyvän metropolipolitiikan kärkihankkeista ammattikorkeakouluja koskettaa erityisesti metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelun ja toteutuksen tukeminen.

Arvoisat kuulijat,

Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa korkeakoulukentässä. Niiden toiminnan painopiste tulee jatkossakin olla työelämäläheisessä ja -lähtöisessä opetuksessa sekä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutkimus- ja kehitystyössä. Ammattikorkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan kuitenkin edelleen vahvistaa.

Laurea toimii Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa. Toiminta-alueena tämä on sekä kiitollinen että vaativa. Pääkaupunkiseudulle on tyypillistä sekä toimijoiden että erilaisten kehittämisstrategioiden runsaus. Alueella on merkittävä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja kansallisen innovaatiojärjestelmän toimijoiden keskittymä. Teidän ammattikorkeakoulunne on profiloitunut palveluinnovaatioiden ammattikorkeakouluna. Koulunne tulevaisuus vaikuttaa hyvältä, sillä nykynäkymin suurimmat työvoiman lisäystarpeet ovat juuri palveluissa.

Pääkaupunkiseudun ja sen vyöhykealueen vuorovaikutuksen ja yhteistyön vahvistaminen on ajankohtaista. Laurean aluestrategiassa on viisaasti lähdetty siitä, että tavoitteena on sellaisen yhteistyön edistäminen, joka rikkoo myös perinteiset kunta-, seutu- ja maakuntarajat.

On hienoa todeta, että Laurea on valittu kaksi kertaa Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinneissa aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi ja kerran koulutuksen laatuyksiköksi. Lisäksi teidän johtamaanne Hyvinvointi-tv -hanketta on käytetty EU:n komission valmistelutyön pohjana hyvänä esimerkkinä tavasta edistää vanhusten sosiaalista osallisuutta.

Arvoisa juhlaväki,

Tässä tilaisuudessa vihitään käyttöön Laurea-ammattikorkeakoulun uusi päärakennus. Sen sijainti Tikkurilassa hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä avaa erinomaiset mahdollisuudet laajaan yhteistyöhön Laurea ammattikorkeakoulun ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Uskon ja toivon, että näissä uusissa tiloissa on entistä parempi jatkaa menestyksellistä toimintaa. Laurean vahvuus on jatkossakin hyvät ja toimivat yhteydet alueen työ- ja elinkeinoelämään.

Toivotan onnea ja menestystä Laurea-ammattikorkeakoululle ja sen uudelle päärakennukselle. Menestystä myös opiskelijoille sekä henkilökunnalle tässä innostavassa ympäristössä!